Pienyritysten todellinen työllistämisen este

En todellakaan tiedä kuinka kauaksi todellisesta maailmasta nykyinen hallitus on karannut, mutta pienyrityksen, eikä kovin monen muunkaan yrityksen suurin työllistämisen este ei ole työntekijän irtisanominen. Suurin este palkkaamiselle on ettei sopivia työntekijöitä löydy.

Espoolaista rakennusalan yrittäjää ei paljoa lohduta, vaikka kuinka porukalla kurittaisimme työttömäksi jäänyttä sotkamolaista palkanlaskijaa. Tämän nyt esimerkkinä olevan rakennusalan yrittäjän työvoimapulaa voi tietysti tiettyyn rajaan saakka helpottaa vaikkapa virolaisilla rakentajilla, mutta vantaalaisen mainostoimiston kaipaamaa copywriteriä ei puolalaisella raudoittajalla voi korvata.


Nyt ei vain suostuta hyväksymään tosiasiaa, että meillä on työttömyyttä ja työvoimapula yhtä aikaa. Raaka todellisuus on, että monesta pitkäaikaistyöttömästä ei enää tämän päivän työmarkkinoille ole, ei vaikka kuinka porukalla sitä 59-vuotiasta kajaanilaista paperimiestä kuritettaisiin. Ehkä valtaapitävät saavat näistä kurittamisista hyvän mielen, mutta työvoiman saatavuus ongelmaa tällä ei ratkaista. Tokihan näiden aktivoimistoimien jälkeen voi valtaapitävät todeta yrittäneensä tehdä työllisten määrälle kaikkensa. Tämä ei kyllä ole totta.


Työvoimaa toki vielä Suomestakin löytyy, jos se todella halutaan käyttöön. Mikä ei sinällään ole yllätys markkinatalouden lait toimivat tässäkin, toki vain tiettyyn rajaan saakka. Meillä vain palkansaajalle käteen jäävässä ja yrittäjän maksamassa korvauksessa on tällä hetkellä, niin valtava kuilu, että jo nämä nykyisin minimiin ajetut sosiaalietuudet voivat valitettavan usein olla ihan järjettömässä ristiriidassa. Esimerkiksi työntekijän saadessa käteen 1400€ veroprosentin ollessa 20 yrittäjälle maksettavaa kertyy jo lähemmäs 3000€. Tästä varmasti päästään vaikka kolmikannassa ihan hienoon lopputulokseen, jos vain hallituksella tahtoa löytyy.


Meillä on valtava työvoimareservi koulutuksessa ja jokainen ammattikoulutusta vähänkin lähempää seurannut voi ihan puhtaalla omalla tunnolla sanoa, että kiristämisen varaa on. Ihan järjetöntä kylläkin, kun kiristyksiä on tehty, on oppitunteja karsittu, mutta valmistumisaikoja ei ole edes yritetty lyhentää, vaan meillä on vuosittain kymmeniätuhansia ammattikoululaisia  ”puolella teholla” koulussa ja yhtä aikaa yritykset kaipaavat näitä tekijöitä ihan oikeisiin tuottaviin töihin. Järkeä?


Paljon parjatut maahanmuuttajat ovat mitä erikoisimmissa käsittelyjonoissa ja yhtä aikaa tekeviä käsiä kaivataan työmailla. Ehkä tarpeetonta mainita, mutta nämä käsittelyjonot ovat ihan puhtaasti hallituksen käsissä, niin ja ehkä jopa sen aiheuttama.

Blogi kuunneltavista Youtubesta tästä linkistä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Järjen ääni asuu näemmä Torniossa, kiitos Tuomas.

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Niin niin, onhan niitä töitä tarjolla, lähes kaikki pääkaupunkiseudulla.
Mutta kenellä on varaa muuttaa sinne, vaikka haluaisikin?

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Juuri noin.

Kajaanilainen 59-vuotias paperimies tekisi varmasti parempaa duunia esimerkiksi monikulttuurisuuskoordinaattorina, kuin helsinkiläinen kaksivitonen päihdeongelmainen humanisti, mutta jälkimmäinen saa tuonkin tempputyöpaikan, koska lokaatio.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Olipa huippuhyvä kirjotus ja asiaa!

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

On todella omituista, että oma äiti kirjoittaa julkisesti, ettei missään nimessä antaisi oman poikansa tehdä sähköasennuksia kolmivuotisen koulutuksen jälkeen.

On myös omituista, että tähän näkemykseen yhtyvät myös opettajat ja työllistäjiksi ajatellut yritykset.

On myös omituista, että koulutus ammattioppilaitoksissa on lukuvuodeltaan kalliimpi, kuin mitä se on lukiossa, ammattikorkeakouluissa tai jopa yliopistoissa - varsinkin jos lopputuloksena on mitä on.

Mikä ihme siinä oppisopimuskoulutuksessa on vikana, paitsi ay-liikkeen vastahanka ?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Mikä ihme siinä oppisopimuskoulutuksessa on vikana, paitsi ay-liikkeen vastahanka ?

Se vastustus se vastustus, vaikka ay-liikkeellä ei ole eduskuntaan veto-oikeutta on sillä lakko-oikeus;)))

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Ei niitä kullannuppuja heti pistetä roikkumaan kilovolttien linjoihin, eikiä edes töpselisähköön.

Kyllä ne menevät tyvestä puuhun toimialan mukaisesti. Tehdään taidokkaasti hyvällä joutuisuudella opittuja asioita lievällä taustaohjauksella. Eräistä tulee noissa sähköttömissä sähköasennuksissa jopa niin ylivoimaisia, että siitä tulee "elinkautinen" leipälähde kaikilla mausteilla.

Parhaan oppini sain teollisuuslaitoksen ammattikoulussa lyhytkurssilla. Oivalsin, että kätöseni eivät silmikoi riittävällä taidolla, joten piti lähteä täyttämmään päätä Ohmin lailla ja joillain laittomuuksillakin.

Käyttäjän lempan kuva
Anne Lempinen

Työssä oppii ja työ antaa koulutuksen jälkeen työkokemuksen, mutta kun työnantajat haluavat nimenomaan niitä, joilla on muutaman vuoden työkokemus.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Kyllä vaan.

Täyttä asiaa, ja samalla on syytä myös ihmetellä, miksi maassa on edelleen lähes joka neljäs muori duunia vailla. Osaavia ja halukkaita nuoria löytyy, ja jos se osaaminen on sitten väärälle alalle, niin äkkiä vaan uutta oppimaan työharjoittelulla ja vaikka sitovalla oppisopimuksella. Mahdollisuus myös perheiden muodostumiselle kasvaa samalla potenssiin, kuten myös kulutus. Samoin nämä maahan jääneet onnettomat ja avuttomat kuljeskelijat on pian autettava töihin, pakollisen kielen oppimisen ja koulutuksen kautta. Hyvä apu on vähentää portaittain avustuksia integroitumishaluttomilta.

59 -vuotias on jo siellä putken toisessa päässä. Harva yli -60 vuotias jaksaa pysyä suorittavassa työssä nykyisessä hektisessä työtahdissa. Kiinnostus ja into vaan eivät ole enää samaa luokkaa, kuin ennen, eivätkä myöskään ne tulokset. Tämä nyt vaan on ihan fakta, voin sen omakohtaisesti myöntää. Jos kuitenkin se -59 vuotias haluaa kouluttautua uudelle alalle, niin hyvä homma. Töihin vaan oppimaan ja äkkiä. Vaikka pienemmällä liksalla, eli palkka tulosten t. suoritusten mukaisesti. Reilua.

Suomen hallituksen on syytä vihdoinkin kaiken tempputyöllistämisen jne. pelleilyn asemasta syytä miettiä, kuinka työpaikkojen ja tekemisen kohtaaminen saadaan järjestymään, muuten hukka perii avoimessa EU ssa. Mm ssa Ruotsissa on tänäänkin n. 96 tuhatta työpaikkaa auki, mm ssa opettajia, sairaanhoitajia, brankkareita, teollisuustyöntekijöitä vakisopimuksella ja hyvällä palkalla. Asunnon saamisessa autetaan ja suomalaiset ovat rekrytöintitilanteessa osaamisineen ja kielitaitoineen edelleen kovaa valuuttaa vrt. muualta maahan tulleet.

https://www.arbetsformedlingen.se/For-arbetssokand...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ruotsissa on yksityisten yritysten tilanne paljon paremmalla mallillaan, kuin mitä se Suomessa on. Ruotsalaiset yritykset maksoivat palkkaa n. 16.000 euroa / joka ikinen kansalainen, joita on n. 10 miljoonaa. Suomessa lukema on n. 13.000 euroa.

Tämä johtunee siitä, että meillä Suomessa on suuri vajaus yksityisrahoitteisista työpaikoista ja viennin tilanne on peräti kehno. Ruotsiin verrate meillä tulisi olla yli 200.000 yksityisrahoitteista työpaikkaa enemmän ja miljardien edestä enemmän vientiä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- meillä Suomessa on suuri vajaus yksityisrahoitteisista työpaikoista

On helpompi valutella tukieuroja, kuin perustella yksityisrahotteista yritystoimintaa tässä sarvikuonojen luvatussa tukiviidakossa.

Pekka Iiskonmaki

#10
Koivisto tuhosi 66.000 yrittäjää ja siitä pitää olla turpa kiinni 100 -vuotta.

Ruotsissa niin ei tehty.

Luuleeko joku, että noiden 66.000 yrittäjän lapset ryhtyvät yrittäjiksi?

Ei ainakaan Suomessa.

Viron taloudelle se oli onnenpotku.

Käyttäjän MarkkuKoivisto kuva
Markku Koivisto

Miten työntekijät ja työpaikat saataisiin kohtaamaan toisensa?
Mikseipä hallituksenkin pitäisi siitä kiinnostua, mutta mielestäni työmarkkinajärjestöjen asia se paremminkin olisi. Vastavalmistunut on tosityöhön aina raakile, aloituspalkka on lähes ammattilaisen tasolla eikä ota huomioon aluksi vajaata työn tulosta.

Käyttäjän tuomaslantto kuva
Tuomas Lantto

No ei nämä vastavalmistudeiden TES:sin mukaiset palkat ole kyllä lähelläkään ammattimiehen palkkaa, joillain aloilla ei edes puolta siitä.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

"este ei ole työntekijän irtisanominen. Suurin este palkkaamiselle on ettei sopivia työntekijöitä löydy."

Tuossahan on samaa asiaa eri puolilta katsottuna.

Ei se innosta kokeilemaan sitä "lähes sopivaa" työntekijää jos ei ole varmuutta että siitä epäonnen kohdatessa pääsee ilman suuria korvauksia eroon. Jos hyvä työntekijä löytyy, silloinhan elämä jatkuu kaikilla hyvin eikä irtisanomisista ole puhettakaan.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Mitä korvauksia, kyllähän sopimattomasta työntekijästä pääsee nyt jo erroon ja ihan laillisesti.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Aivan kuten Rosanauhacase osoittaa.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia Vastaus kommenttiin #18
Pekka Iiskonmaki

''työntekijän saadessa käteen 1400€ veroprosentin ollessa 20% yrittäjälle maksettavaa kertyy jo lähemmäs 3000€.''

Ja tuokin on vain osatotuus. Töissä käymistä verotetaan raakasti.
Liikenne on verotettu jo niin tappiin, että järkisyyt ei puolla esim. maatalouslomittajan ammattiin.

Tuosta 1400 palkasta menee välillisiin veroihin yli puolet ja n. 500 euroa jää elämiseen.

Yhtälö on mahdoton.

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen

Asiat ovat juurikin noin, mutta Päättäjille nämä asiat eivät vaan mene perille. Ehkä siksi, että suurimmalla osalla niistä ei ole minkään valtakunnan käsitystä OIKEASTA elämästä, saatikka työelämästä. Irtopisteiden keruuta en laske työksi

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Hyvin sanottu ja hallitus on pudonnut rattailta.
Ovat osin pilanneet ammattikoulutuksenkin ns säästötoimillaan
ja pitkäaikaistyöttömät ovat menetettyä työvoimaa
ja sitä tällä menolla tulee osasta nuoriakin.
Irtisanomispykälä ei asiaa paranna pikemminkin päinvastoin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ammattikoulutus on jumalattoman kallista ja lopputuloksena on suurin osin sekundaa. Paljon pienemmällä rahalla toimiva yliopistolaitos on sentään kansainvälisesti vertailukelpoinen ja panos-tuotos vertaillen mallillaan.

Irtisanomispykälä on vain hyttysen ininää myrskytuulessa verraten siihen, mitä seuraava ja sitä seuraava hallitus joutuvat pakostakin työelämän sääntöjä uudistamaan.

Pitkäaikaistyöttömät ovat sangen omituinen porukka maassa, jossa on samalla työvoman kysyntää, että työttömyyttä. Pitkäaikaistyöttömän karikatyyri on työelämään hieman haluttomasti suhtautuva henkilö, joka tyytyy jo olemassa olevaan sosiaaliturvaan.

Käyttäjän tuomaslantto kuva
Tuomas Lantto

Ammattikoulutus on kyllä kallista, mutta minun ja tilastokeskuksen tietojen mukaan tuo yliopisto-opiskelu on vielä kallimpaa. Toki minun löytämä tilasto oli vuodelta 2016, jossa ammatillisen koulutuksen vuosihinta on noin 9700€ ja yliopistokoulutuksen vuosihinta 14600€. Mutta sinulla on nyt hiukan eri tietoa?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #22

Taloussanomissa oli vuosi sitten seuraavat luvut: lukio ja yliopistot n. 8.500 euroa / a, ammattikorkeakoulut n. 10.000 euroa /a ja ammatillinen koulutus n. 12.500 euroa / a.

On suuri harmi, että koulutusten kutannustilastointi näyttää olevan yhteiskunnan tarkoin varjeltuja salaisuuksia ja näköjään liki mahdottomia löytää Suomen kaltaisessa " avoimessa " yhteiskunnassa.

Linkkejä :

https://vos.oph.fi/rap/
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/laskelma-lukiolai...

Hinnat varmasti riippuvat suuresti opintoaloista, mutta oph:n luvut kai ovat keskimääräisiä tietoja opetusportaittain.

Käyttäjän tuomaslantto kuva
Tuomas Lantto Vastaus kommenttiin #23

On kyllä hiukan hajallaan nämä tiedot, mutta jos tuolta opetushallituksen sivuilta todella pienen otoksen ottaa. Siis pelkkä kotikaupunki, niin muutaman euron alle 10000 jää ammattikoululaisen vuotuiset menot.

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen

Kuunelin eilen Gran-Laasosen selitystä ammattikoulutuksen ongelmista ja ei voi pahasti erehtyä, jos sanoo, että se varsinainen ongelma istui siinä pallilla selittämässä virhearvoitaan, ja teki samalla yhtä vääriä ehdotuksia asian korjaamiseksi. Kyllä 16-vuotia on ihan liian nuori (ainakin useimmat ovat) ottamaan niin paljon vastuuta oman opiskelunsa "ohjaamisesta", semminkin kun opetussuunnitelma on niin avoin, että kehno opettaja voi jättää hänet täysin oman onnensa nojaan. Joka tapauksessa, vaikka oppilas olisikin valveutunut, jää hänelle silti ihan liikaan itsenäistä päätösvaltaa, mikä voi viedä hänet täysin väärille poluille.
Kun vielä otetaan huomioon se, että työpaikoilla nämä nuoret tekevät kaikki hanttihommat, mihin muilla ei periaateessa ole aikaa eikä haluja ja se varsinainen työhönohjaaminen on sitten siinä, niin ei ole ihme, jos ammattikouista valmistuu täysin työhän kykenemättömiä ihmisen taimia.
Nyt olisi kiire saada tämä osaamaton ja vastuuton ministeri sieltä huitsin nevadaan ja saada taas kurssi kohti lapsen edun mukaista koulutussunnitelmaa. Nyt mennään vain raha edellä ja atuhlataan sitä täysin väärii osoitteisiin.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Ainoa este työllistämiselle kapitalistisessa yhteiskunnassa on se, että työllistäminen ei tuota työllistäjälle enemmän tuloja kuin menoja. Piste.

(Enkä nyt aio tähän kirjoittaa paria tuhatta sivua ehtoja, rajauksia, täsmennyksiä, poikkeuksia... Jos joku haluaa koko kuvan, lukekoon Marxin Pääoman.)

Käyttäjän anttiolavisalonen kuva
Anttiolavi Salonen

Pitkän ajan ratkaisuna ehdottaisin edelleenkin, että oppivelvollisuutta pidennettäisiin loppupäästä pakollisilla lukio/ammattikouluopinnoilla, joissa yhtenä osana olisi ns. kisällimallin harjoittelu esimerkiksi oman alan yrityksessä. Tämä omalta osaltaan nostaisi potentiaalia saada hyviä ja osaavia työntekijöitä yrityksiin riippumatta siitä, olisiko heidän irtisanomisensa lopulta helppoa - ja kuten aloittajakin toteaa; osaavan tekijän löytäminen helpottuisi. Tämä tosin vaatisi malttia ja aikaa - joita yhteiskunnalla ei välttämättä ole.

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen

Minun on vaikea uskoa, että opintovelvollisuuden pidentäminen sinänsä auttaisi mitään, vaan opetuksen tasoa pitää parantaa ja niiden oppilaiden osalta, joille koulu maittaa ja niille, joille joko opiskelu ei maita tai joilla ei ole tarvittavaa älyllistä kapasiteettia, pitäisi vastaavasti tarjota jotain heidän kyvyilleen soveltuvaa ja antaa paremmat lähtökohdat omaaville mahdollisuus päästä elämän syrjän kiinni nopeammin.
Pakolla ei olla koskaan saavutettu mitään ja tässä tapauksessase olis vain resurssien tuhlausta, mikä ei johtaisi miinkään. Ainoa vähänkin kannatettava asia, mikä siitä seuraisi olisi se, että nämä nuoret eivät sinä aikana notkuisi tuolla raitilla, mutta kannattaako opetukseen suunnattuja varoja sitten tuhlata näihin suojakoulutuksiin, vai olisiko sen tilalle mietittävä jotain järkevämpää.
Monille simerkiksi elämäntaitojen oppiminen saattaisi olla paljon tärkeämpää kuin toisen- tai komannen asteen yhtlön pänttääminen, sillä nämä väliinputoajiksi luokiteltavat tuksin koskaan koulun jälkeen törmäävät tilaneeseen, jossa he niitä tarvitsisvat. Sen sijaan heille olisi erittäin tärkeä opettaa miten tämä yhteikunta toimii, miten rahatalous pienessä mittakaavassa toimii ja ihan oman kodin ja siellä elämisen taitoja, semminkin, kun yleensä nämäkin ihmiset ovat lisääntymiskykyisiä ja usein myös haluisia (aina ei tarvita edes sitä, vaan hetken lipsahdus riittää), niin olisi hyvä opettaa myös tähän liittyvät perusasiat. Eiväthän nämä taidot pahaa tekisi kellekään, mutta on helpompaa olettaa, että muuten elämäässän paremmin pärjäävät, keksivät kyllä kenoja ankkiakseen nämäkin taidot.

Käyttäjän PasiKettunen kuva
Pasi Kettunen

Joillain aloilla on varmaan osaajapulaakin, esimerkiksi sitä että työpaikat ovat eri puolella Suomea kuin saatavilla olevat osaajat. Mutta eräillä aloilla jotka osaajapulaa valittavat, todellinen ongelma näyttää olevan aivan suhteettomaksi paisunut rekrytointiriskin pelko. Vaikka sopivia osaajia löytyy ja voisivat aloittaa heti, ketään ei palkata kun ei uskalleta ja sitten vain valitetaan. Vain jos hakija on täsmälleen samanlaisissa hommissa kilpailijalla, palkataan. Mutta tämähän vain ylläpitää sitä itseaiheutettua osaajapulan kierrettä, koska sitten siltä kilpailijalta puuttuu yksi osaaja.

Tälläistä näyttää esiintyvän ainakin ICT-alalla, muita aloja en sillä tavalla tunne.

Toimituksen poiminnat